Amiga on alusta l�htien ollut vahvan grafiikkapainotuksen lis�ksi my�s oivallinen musiikkikone. Niinp� moni nykyp�iv�n muusikko on aloittanut uransa juuri Amiga 500:lla. En�� vain harvat ammattimuusikot vaivaantuvat k�ytt�m��n Amigaa musiikin teossa, mutta iloisiakin poikkeuksia l�ytyy. Esimerkkein� voidaan mainita englantilaiset Dex & Jonesey sek� entisen CU Amigan p��toimittaja Tony Horgan.
"Nykyp�iv�n PC ajaa Amyn ohi mennen tullen kumit ulvoen, kun on kyse musiikista." Ei aivan! Totta kai t�h�nkin kuuluu sana MUTTA (ja iso sellainen). ��nikorttien hinnat tavalliselle Amiga 1200:lle ovat aivan liian kalliita PC:n vastaaviin verrattuina. On toki hyv�, ett� kortteja edes saa, ennen oli viel� huonompi tilanne. Alkuaikoina ei voinut edes massiivisella rahatukolla ostaa mink��nlaista ��nikorttia. Tilanne helpottui hieman Zorro-v�ylien saapuessa A1200-markkinoille, mutta silloinkin esteen� oli aivan tolkuton hinta. Omasta mielest�ni yli tuhannen markan "maagisen rajan" kipuava hinta on liian suuri, vaikka kortit olisivatkin huippuluokkaa.
Mutta eip� vaivuta murheen alhoon, vaan otetaan irti mik� saadaan, erotutaan massasta ja korvataan puuttuva vaje luovuudella. Amigan 8-bittisess� ��nipiiriss� on sent��n yksi loistava ominaisuus, joka on ilahduttanut A500:n ajoista l�htien: kohinaa ilmenee ��rett�m�n v�h�n, jos lainkaan. Kyseisen asian on havainnut moni tietokonemusiikkiin ihastunut henkil�. K�yt�ss� on siis 8-bittinen piiri, jota k�yt�nn�ss� voidaan ajaa softalla 14-bittisen�! Temppu perustuu volume-bittien valjastamiseen uusiok�ytt��n, jolloin musiikki yleens� miksataan prosessorilla. ��nenlaatu on t�ll�in suurimmaksi osaksi kiinni koneen nopeudesta sek� koodaajan taidoista. K�yt�nn�ss� 14-bittist� ��nt� on vaikea erottaa 16-bittisest�. Ainoastaan mixing rate (miksaustaajuus) aiheuttaa liev�� p��nvaivaa, sill� Amigan rakenteen vuoksi sit� on l�hes mahdotonta k�ytt�� 44 kHz:n taajuudella. T�ytyy siis tyyty� 22 kHz:n taajuuteen.
Osa musiikin laadusta on kiinni ohjelmista ja niiden k�yt�n tuntemisesta. Jokaisella ohjelmalla on hyv�t sek� huonot puolensa. Ne, jotka ovat joskus k�ytt�neet tracker-tyyppisi� ohjelmia, tuntevat olonsa kotoisaksi Octamed Sound Studion tai Digibooster Pron parissa. N�ist� kahdesta valitseminen onkin sitten vaikeampaa. Itse suosittelen Octamedia midin k�ytt�� suunnitteleville. Kotimaisen taustansa ansiosta se onkin parempi vaihtoehto ammattimaiseksi musiikkiohjelmaksi. Digibooster tarjoaa k�ytett�v�ksi erilaisia reaaliaikaisia efektej�. Niit� voidaan asettaa vaikka joka kanavalle omansa. Octamedissa on my�s efektej�, mutta ne on tehty l�hes k�ytt�kelvottomiksi, sill� ne vaikuttavat kerralla koko kappaleeseen. Rumpujen rajumpi kaiutus ei v�ltt�m�tt� ole kaunista kuultavaa.
Kummastakin ohjelmasta on saatavana s��dylliset demoversiot. Octamed on t�n� p�iv�n� my�s netiss� ilmaisesti imuroitavissa. Suosittelen silti ohjelma-CD:n ostoa jo kannatuksenkin vuoksi. CD:t� myy ainakin Gentle Eye hintaan 60 mk. Digibooster taas on shareware-ohjelma, jonka rekister�inniss� on omat metkunsa. Henkil�kohtaisesti en suosittele ket��n l�hett�m��n vaadittua rahasummaa postitse Puolaan. Kyseisell� tavalla itselt�ni katosi $50! Ei paljon innostanut uudelleenrekister�intiyritykseen, joten sijoitin loput rahani Octamed-CD:hen, enk� ole p��t�st�ni katunut. T�n� p�iv�n� ei en�� onneksi kohtaa vastaavanlaisia ongelmia, sill� ainakin Gentle Eye on ottanut Digibooster Pron valikoimiinsa, hintaa syyskuun lopussa 280 mk. Kaikin puolin kumpikin ohjelma sopii ammattimaiseen musiikintekoon Amigalla. Kumman sitten ottaa, vai ottaakko kumpaakaan? Ensin kannattaa kokeilla molempia ja valita sitten se, joka tuntuu luontevammalta.
Jos nurkistasi l�ytyy l�j�p�in syntikoita tai omistat edes pienimuotoisen pankin, kannattaa tutustua midin ihmeelliseen maailmaan. Sekvensserill� luotu kappale ei itsess��n sis�ll� soitettavia ��ni�, ainostaan ohjeet niiden tuottamiseen syntetisaattorilla. Yleens� musiikin teko midi-sekvensserill� eroaa melkoisesti normaalista tracker-k�ytt�liittym�st�. P��llimm�isen� mieleen tulee, ett� ohjelmat olisi suunniteltu niille, jotka osaavat soittaa jotain instrumenttia. Jos siis hallitset esim. pianon, antaa midi-sekvensseri sinulle loistavan tilaisuuden muokata vaikkapa bassokuvioita tutuilta pianon koskettimilta.
Suhteellisen v�h�isen kokemukseni perusteella ohjelmia on monia, joihin en ota kantaa sen enemp��. Muutamia ohjelmia on t�ss� v�liss� kuitenkin pakko mainostaa. Yleisimm�ss� k�yt�ss� oleva Amigan midi-sekvensseri lienee Music-X (�lk�� tappako =). Ent�p� jos mietit midi-laajennuksia tulevaisuudessa, mutta haluat tehd� musiikkia jo nyt, etk� halua investoida satasia uusiin ohjelmiin? Silloin valintasi on Octamed. Siin� on yhdistetty j�rkev�sti perus-trackerin ja midi-sekvensserin ominaisuudet. Toki on totta, ettei Octamed yll� esimerkiksi Music-X:n tasolle midi-toiminteissa, mutta se on kohtalainen (lue: ainoa) hybridiohjelma.
Loppujen lopuksi ei voida suositella sit� yht� ja ainoaa ohjelmaa. Kannattaa siis kartoittaa tarpeet, kokeilla riitt�v�n kauan eri vaihtoehtoja ja valita se, joka tuntuu sopivimmalta "k�teen", eik� sit� joka mainosten mukaan pystyy "kaikkeen". Mik��n ohjelma ei tee sinulle valmiita hittikappaleita. (Algomusic...) Omien kykyjen kehitt�minen (ja ylitt�minen) j�� sinun ongelmaksesi, joskin ohjelma saattaa siloittaa tiet�!
Gentle Eye Ky: Puh. (03) 363 0048, ge@vip.fi, http://www.ge.vip.fi/
Octamedin Amiga-kotisivu: http://www.octamed.co.uk/products_amiga.shtml
Kirjoittajan tavoittaa s�hk�postitse osoitteesta rebb@amigascne.org.